Kun ostin mökin, sen etuseinää kiipesi valtava ja ilmeisesti valtavan vanha sininen alppikärhö. Kun remontissa vaihdettiin koko ulkolaudoitus, totesimme yhdessä remonttireijan kanssa, että kärhö olisi parasta siirtää irti seinästä. Hän kaivoi sen juurineen ylös ja istutin sen ruusuportin luo.
No, eihän se koskaan lähtenyt siellä kasvamaan. Viime kesänä kuitekin hieraisin silmiäni, sillä vanhasta paikasta näytti taas puskevan kärhönvartta! Nikkaroin sille parista rimasta huteran tuen.
Tänä kesänä oli pakko jo ostaa ihan kunnon kiipelytuki, niin hyvin se viihtyy omalla paikallaan. Ja kukkii ujosti vieläkin, syyskuun lopussa!
Tämä viininpunainen kärhö kasvaa siellä mihin sen viime syksynä istutin, eli kiipeää omenapuuta ylöspäin. Yhdistelmä on mielestäni kiehtova.
Yritin saada humalan kiipeämään toista omenapuuta pitkin, mutta eipä sekään pitänyt siirrosta. Viime kesänä sama humala valtasi pari kokonaista punaherukkapensasta ennen kuin tajusin tilanteen, tänä kesänä ei näkynyt elonmerkkiäkään.
Kauniita...
VastaaPoistaMeillä siinä uuden kodin, johon ensikuun lopulla muutamme, pihalla on kaksi kärhöä...
Tämä antoi toivoa siitä, että kärhö, joka ei näytä lähtevän kasvamaan, saattaakin pari vuotta harkittuaan innostua. Meillä on noita harkitsijoita muutama. :)
VastaaPoistaKärhöt ovat tosiaan tuollaisia herkän kauniita, luonnollisempia kuin niin moni muu kukka. Onneksi olet saanut kärhösi viihtymään!
Meillä on parista alppikärhöstä kasvanut valtaisa ja kaunis aita naapuriin päin, vehreä kasvi viihtyessään.
VastaaPoistaHumala lähtee todennäköisesti jossakin vaiheessa kasvamaan. Meillä oli edellisten asukkaiden jäljiltä humala liian aurinkoisessa paikassa ja siihen tuli aina härmää, joten siirsin se muualle. Nyt kuitenkin vanhaan paikkaan on ilmestynyt pieni humala, samoin kahteen muuhun paikkaan, johon ei ole sitä istutettu. Jostakin sitä vain ilmestyy:)
Hauska huomata että kasvit kasvavat missä haluavat. Tuo sininen alppikärhö vaikuttaa voimakastahtoisemmalta kuin monet ihmiset joita tunnen.
VastaaPoista